Jaakon kynästä:

Viime viikkojen aikana olemme saaneet nauttia useista Järviseudun kesämarkkinoista. Aurinko paistoi ja kävijät pääsivät tekemään ostoksia myyntikojuissa. Kesämarkkinoissa parasta taitaa kuitenkin olla tuttujen näkeminen, toisten ihmisten kohtaaminen.

Kesämarkkinoiden lisäksi Järviseudulla järjestetään kesällä kymmeniä muita tapahtumia, joiden joukossa on jopa tuhansia ihmisiä paikalle houkutteleva Vimpelin Pesisfestivaalit. Jokainen kesätapahtuma vaatii kymmeniä ja satoja työtunteja, jotka yleensä tehdään talkoilla. Kiitos jokaiselle talkoolaiselle! Ilman teitä ei olisi tapahtumia, joista myös sadat tai jopa tuhannet alueen kesäasukkaat pääsevät nauttimaan.

Voisiko tätä yhteisöllisyyttä jatkaa myös syksyllä, talvella ja keväällä? Järviseudulla on aktiivisia yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, jotka järjestävät ympärivuotisesti toimintaa: lähtekää rohkeasti mukaan! Pyritään myös osallistumaan ympäri vuoden tapahtumiin, on ne järjestetty sitten yritysten tai yhdistysten toimesta.

Jaakko Anttila

eduskuntavaaliehdokas (kesk), Lappajärvi

Julkaistu Järviseudun Sanomissa 29.7.2026

Saimme kuulla tiistaina 16.6.2026 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen joutuvan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen päätöksellä arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat onko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella edellytyksiä jatkossa selvitä tehtävistään.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei koskaan annettu mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 2023 ja 2024 hyvinvointialueen rahoitus oli täysin alimitoitettua. Rahoitusperusteissa korostuu liikaa hyvinvointialueiden väkiluku, jossa väestötiheät alueet voittavat. 

Yritimme muiden Etelä-Pohjanmaan alueen sote-johtajien kanssa keväällä 2021 vaikuttaa THL:n asiantuntijoihin ja Etelä-Pohjanmaan kansanedustajien kautta valtakunnalliseen päätöksentekoon hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymisestä, jotta Etelä-Pohjanmaan väestön sijoittuminen hajalleen ja iäkkäiden runsas määrä olisi otettu paremmin huomioon hyvinvointialueiden rahoitusmallissa. 

Etelä-Pohjanmaan vähenevän, sairastavan ja hajallaan asuvan väestön hoitaminen maksaa, mutta tätä ei lopulta huomioida rahoituksessa riittävästi. Kaiken lisäksi koko maan sote-palveluiden vuosien 2023 ja 2024 rahoituksen korjaaminen toteutettiin tavalla, jossa Etelä-Pohjanmaa hävisi.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on osoittanut, että THL:n keräämät väestön sairastavuustiedot eivät ole vastanneet todellisuutta ja Etelä-Pohjanmaan rahoituksen taso olisi siten pitänyt olla merkittävästi suurempi. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on valittanut hallinto-oikeuteen valtiovarainministeriön rahoituspäätöksestä, koska hyvinvointialueen mielestä rahoitusta on jäänyt saamatta Etelä-Pohjanmaalle jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Hyvinvointialueen talous on kohenemassa, mutta etenkin kahtena ensimmäisenä riittämättömän rahoituksen värittämänä toimintavuotena kertyneet alijäämät ovat suurin syy arviointimenettelyyn joutumiselle. Tästä on syytetty milloin viranhaltijoita, milloin päättäjiä. Myös ministeriöissä on tehty virheitä, jotka ovat osasyynä arviointimenettelyyn joutumiselle. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti kansalaisen on voitava luottaa siihen, että myös ministeriöiden päätökset ovat laillisia ja virheettömiä. Nyt eteläpohjalaiset joutuvat kohtuuttomasti maksamaan koko järjestelmän virheistä.

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 17.6.2026

Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa syntyvyys on ollut laskussa, mikä haastaa koko Suomen yhteiskuntarakennetta. Mutta mehän olemme tehneet kaikkemme, jotta perheet Suomessa toivovat lisää lapsia?

Elämän alkuvaiheessa jokainen meistä tarvitsee apua. Lapsiperheen ehkä tärkein sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu on neuvola. Jo 1937 säädetyn äitiysavustuslain myötä jokaiseen kuntaan, jossa toimi lääkäri tai terveyssisar, oli perustettava maksuton äitiys- ja lastenneuvola eli neuvonta-asema. Kansanterveyslaki vahvisti neuvolan roolia entisestään 1970-luvulla.

Nyt 2020-luvulla tekninen kehitys on huipussaan ja yhteiskuntamme on rikkaampi kuin koskaan. Varmasti panostamme sinne elämän alkuvaiheeseen, eikö? Ei näemmä kaikkialla Etelä-Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustolle annettiin ymmärtää, että myös Lappajärvellä, Evijärvellä ja Vimpelissä pysyisi tarpeenmukaiset neuvolapalvelut. Päivien lukumääräksi tosin kerrottiin 1-2 päivää kuukaudessa, jota kritisoin alimitoitetuksi. Kerrottiin tarpeenmukaisia palveluita annettavan samoin kriteerein joka puolella Etelä-Pohjanmaata. 

Esimerkiksi Lappajärvellä ja Evijärvellä “samat kriteerit” näemmä tarkoittaa sitä, että äitiysneuvolan palvelut ovat kokonaan ja lastenneuvolan palvelut lapsen ensimmäisen kahden elinvuoden aikana 40 kilometrin päässä kuntakeskuksesta, Vimpelissä 20 kilometrin päässä. Kauaksi on tultu sota-aikojen jälkeisistä vuosista, kun neuvonta-asemia perustettiin kuntiin. 

Jätin aluevaltuuston päätöksestä aluevalituksen Vaasan hallinto-oikeuteen ja vaadin mm. neuvolapalveluita koskevan palveluverkkopäätöksen kumoamista. Toivottavasti päätös kumoutuu ja aluevaltuusto saa päättää läpinäkyvin kriteerein alueen asukkaiden palveluista, myös neuvolapalveluista.

Aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (kesk)

Jaakko Anttila

Julkaistu Järviseudun Sanomissa 10.6.2026

Viime vuosina Järviseudun palvelut ovat supistuneet yhä kiihtyvällä tahdilla. Etenkin valtion vastuulla olevissa palveluissa toimipisteitä on suljettu, mikä on vähentänyt alueen työpaikkoja. Järviseudun asukkaille tämä on tarkoittanut yhä pidempiä asiointimatkoja.

Maanmittauslaitoksen Alajärven toimipiste suljettiin syksyllä 2024 ja Kela puolestaan sulki Alajärven toimipisteen syksyllä 2025. Hyvinvointialueella on päätetty Järviseudun pienempien kuntien palveluiden supistamisesta. Traficom keskittää ajo- ja teoriakokeet Seinäjoelle. 

Oikeuspalveluvirasto on irtisanonut edunvalvonnan Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kanssa olleet ostopalvelusopimukset. Poliisihallitus ilmoitti maaliskuun alussa, että mm. Alajärven poliisiaseman tilat ovat tarkastelussa. Lehdissä on kirjoitettu, ettei edunvalvonnan sopimuksen irtisanomisesta tai poliisiasemien tilojen tarkastelusta tarvitse huolestua vaan palvelut pysyvät. Yleensä tällaiset ilmoitukset eivät ole luvanneet hyvää palveluiden säilymisen kannalta. 

Seutukaupungeiksi kutsutaan kaupunkeja, jotka eivät ole maakuntien keskuskaupunkeja, vaan ovat oman seudun tai talousalueen keskuksia. Alajärvi toimii siten Järviseudun seutukaupunkina. Alajärvi on ollut hyvin merkittävä asiointipaikkakunta muiden Järviseudun kuntien asukkaille. Riittävien palveluiden turvaaminen seutukaupungissa Alajärvellä on koko Järviseudun etu. Voitaneen sanoa, että alueen edunvalvonta ei ole toiminut.

Aluevaltuustossa olen puolustanut Järviseudun pienempien toimipisteiden palveluita sinnikkäästi. Olen pyrkimässä keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Kansanedustajana puolustaisin samanlaisella sinnikkyydellä koko Järviseutua: Järviseudun tapaisten seutukuntien ja maaseudun kurjistaminen ei saa jatkua!

Mielipidekirjoitus julkaistu Järviseutu-lehdessä 19.3.2026

Ennen joulua Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen palveluverkkoa. Palveluverkossa määritetään, missä toimipisteissä tai paikkakunnilla ja kuinka usein mitäkin sosiaali- ja terveyspalvelua on saatavilla.

Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee järjestää yhdenvertaisesti, alueella asuvien tarpeet huomioiden lähellä asiakkaita. Erityisosaamista tai kalliita laitteita vaativat hoidot voidaan keskittää esimerkiksi keskussairaalaan: tämä on täysin ymmärrettävää ja niin on toimittu jo vuosikymmeniä.

Etenkin palvelut, joita kuntalainen voi tarvita usein, tulisi järjestää lähellä asukkaita. Laboratorion näytteenotto, hoitajan vastaanotto ja lastenneuvola ovat esimerkkejä tällaisista palveluista, joita voidaan myös kutsua lähipalveluiksi.

Aluevaltuutetuille ei annettu riittävän kattavaa selvitystä, minkälaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut olisivat jatkossa muun muassa Lappajärvellä, Evijärvellä tai Vimpelissä. Päätöksentekijöille ei selvitetty, kuinka usein vaikkapa hoitajan vastaanottoa pidettäisiin jatkossa Evijärven, Lappajärven tai Vimpelin sote-pisteissä: viitenä päivänä viikossa vai kerran kuukaudessa. Sen lisäksi esimerkiksi lastenneuvolan palvelut olisivat lakanneet kokonaan edellä mainituilta paikkakunnilta.

Näistä syistä esitin aluevaltuustossa asian palauttamista takaisin valmisteltavaksi ja esitykseni voitti aluehallituksen esityksen palveluverkosta äänin 30-29. Järviseudun valtuustokollegoista Juha Alkio (kesk, Evijärvi) ja Sirpa Salomäki (kesk, Vimpeli) olivat myös esitykseni takana.

Palveluverkko tulee siis alkuvuodesta 2026 uudelleen aluevaltuuston päätettäväksi. Toivon esityksen olevan silloin parempi ja lähipalveluiden osalta täyttävän lain kirjaimen myös pienemmillä paikkakunnilla eikä vain kaupungeissa.

Mielipidekirjoitus julkaistu Järviseudun Sanomissa 29.12.2025

THL julkaisi äsken TerveSuomi -tutkimuksen uudet tulokset suomalaisten lihavuuden yleisyydestä ja huolestuttavasta kasvusta. Väestön lihominen näyttää jatkuvan, vaikka lehdet ovat täynnä ravinto- ja laihdutusohjeita. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikertomuksen mukaan aikuisväestössä ylipainoisia on Etelä-Pohjanmaalla maan eniten (69,5 %), eikä tilanne ole paljon parempi lapsilla ja nuorilla.

Julkisessa keskustelussa lihavuutta pidetään usein yksilön omana henkilökohtaisena ongelmana, eikä väestötason asiana. Yksilöiden pyrkimykset eivät kuitenkaan riitä nykyisessä elintarvikeympäristössä, joka monin tavoin johtaa liialliseen kaloreiden saantiin.

Onkin yhä enemmän vaadittu myös poliittisia toimia, jotka vaikuttaisivat elintarvikeympäristöön terveyttä edistävästi.

Erityisesti nuorten lihominen on nostanut esille sokerin saannin mm. juomista, makeista, kekseistä ym. Tässä keskustelussa on vähemmälle huomiolle jäänyt tunnettu tieto sokerin vaikutuksesta hammasterveyteen.

Usein ja runsaasti nautittu sokeri aiheuttaa hammaskariesta eli hampaiden reikiintymistä, johon liittyy valtaosa annetusta hammashoidosta.

Suomalaislasten suun terveys ei ole merkittävästi parantunut viimeisen 5–6 vuoden aikana. Hammaskaries on yleisimpiä kroonisia sairauksiamme ja aiheuttaa paljon kustannuksia, joten sen ehkäisemiseksi tulisi tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet.

Maailmalla yleistyy sokeriverotuksen käyttö keinona rajoittaa sokerin saantia. Se olisi huomattava apu erityisesti nuorten hammasterveyteen. Tätä osoittivat myös kokemukset Englannin vuonna 2018 voimaan tulleesta virvoitusjuomaverosta, jonka seurauksena juomien sokeripitoisuus laski ja kulutus väheni.

Äskettäin BMJ-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lasten joutuminen sairaalahoitoon hampaiden poistamiseksi väheni siellä 12 prosenttia virvoitusjuomaveron vaikutuksesta.

Laaja sokeriveron säätäminen olisi Suomessa tarpeellista sekä lihavuuden että suusairauksien ehkäisemiseksi ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormituksen keventämiseksi. Sokerivero vahvistaisi myös valtiontaloutta jopa sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Jaakko Anttila

erikoishammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori

Lappajärvi

Pekka Puska

professori

Helsinki

Mielipidekirjoitus julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.3.2024